Tiistaina aamupäivällä Suomen yli 1600 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on ennätysmäiset 7000 megawattia, eivät tuottaneet yhtään mitään vaan itseasiassa kuluttivat sähköä. Tuulivoiman tuotanto oli esimerkiksi klo 11.13 peräti 25 megawattia miinuksella.
– En muista, että olisi aikaisemmin noin isoa lukemaa ollut. Väittäisin, että tämä on jonkinsortin ennätys, vaikka ei näitä ole meillä tilastoitu, sanoo Fingridin asiantuntija Aino Summanen.
Tuulivoiman tuotantotilasto on Fingridin sivulla, josta nähdään että viime vuonna ennätys oli -3 MWh/h, ja ennen tämän päivän uutta ennätystä alkuvuoden pienin tuotanto oli 12 MWh/h. Ihan kauhean paljoa taaksepäin ei noita vuosia kannata mennä, koska tuulivoimaa on rakennettu koko ajan lisää, eikä vaikka vuoden 2020 ennätys -3 MWh/h ole samalla tavalla ennätys kun silloin tuulivoiman kapasiteetti oli vähän yli 2GW.
Saispa vaan sähköä talteen. Jos vaikka laskis et tunnissa käytettäis 10% tuulivoiman tuotannosta eli 700MW, ni vaikka puolen päivän tarpeisiin pitäis pystyä säilyttämään 8,4GWh sähköä, joka on vaikka 62kWh auton akkuina 135483 kpl. Kolleega sano et yksi akku maksaa 16k€, enkä jaksa sitä sen paremmin tarkistaa, joten tollanen akusto maksaisi vähän yli 2 miljardia arvonlisäverolla, asennettuna autoon. Joku nettisivu sano et 8,4GWh muina akkuina olis noin miljardin.
Sähkön hinta on nyt noin 80€/MWh, eli jos tuulen aikana ladattu akusto kulututetaan nyt ja tuulen aikana ladattu sähkö maksoi 10€/MWh, niin nyt se tuottaisi 70€/MWh voittoa. Jos akusto maksoi miljardin, sitä pitäisi käyttää 700MW teholla 20000 tunnin ajan, jotta se maksaisi itsensä takaisin. Jos vuodessa on 1/8 tunneista sellaisia että akustoa tarvitaan 700MW:n teholla, sen kuoletus kestäisi melkein 19 vuotta. Joku akku voisi sen ajan kestääkin, mut vois myös olettaa et akuston purkaman sähkön hinta pitäis olla korkeampi, koska ne pitäis vielä olla säilötty jossain ja niille pitäis olla ihmisiä huoltamassa niitä. En juurikaan tarkistanu omia laskuja, niissä voi olla virheitä.
Yksi, mitä tuon tuulivoiman kanssa on nyt ainakin joissain piireissä kovasti rummutettu, on vedyn tuottaminen ylijäämäsähköllä teollisuuden tarpeisiin. Prosessiteollisuus ei vaan oikein toimi siten, että laitoksia ajetaan vain silloin kun on lauha ja tuulinen keli ja halpaa sähköä elektrolyysiin on saatavilla. Vetyä on toki suhteellisen helppo varastoida, joten tuota ongelmaa pystyy ainakin jonkin verran kiertämään, mutta ei sekään rajattomasti skaalaudu, etenkin kun koko valtio ei ole ollut kuin muutamia tunteja täysin omavarainen sähköntuotannon kanssa.
Energiavarastona se vety voisi jotenkin ehkä toimiakin, mutta teollisen mittakaavan polttokennoja ei käytännössä ainakaan vielä ole saatavilla. Tekniikka tietysti kehittyy ja sen myötä tuosta saattaa tullakin ihan varteenotettava vaihtoehto “sitten joskus”, mutta hihasta ravistettu arvaus sanoo että vähintään 5-10 vuotta.
Vesivoimaa varten taas pitäisi olla melkoisen valtavia patoaltaita mihin vettä pumpattaisiin silloin kun sähköä on reilusti saatavilla ja tällaisia yksiköitä maailmalla onkin muutamia, mutta niissäkin mittakaava tulee varsinkin täällä tasaisella maalla aika äkkiä vastaan. Sikäli kun copilot osasi laskea edes suunnilleen sinnepäin, niin mittakaava on suunnilleen kokoluokkaa että Saana-tunturin päälle kaivetaan kymmenkunta uima-allasta ja rinteeseen laitetaan turbiini tuottamaan sähköä että tuollaisella saisi paikattua vähätuulisia päiviä. Ja tämä tietysti sillä olettamalla, että sähkö on joko kallista tai halpaa eikä mitään siitä väliltä niinkuin se nyt on parin viikon ajan reaalimaailmassa ollut.
Veikkaan rakennettavan tuulivoimaa paljon ja sitten syntyy käyttöä joka pystyy joustamaan, osa ehkä jonkinlaista prosessiteollisuutta. Varmaan myös siirtoyhteyksiä. Ei taida kuitenkaan olla mitään yhtä ratkaisua vaan paljon pieniä ja keskikokoisia. Lisäksi joskus vaan kärvistellään pari päivää kalliin sähkön vuoksi ja harvemmin viikko.
Jää nähtäväksi. Suunnitelmat on ainakin suuria, kun määrät meinataan kymmenkertaistaa. Tässä pohjanmaan tuulivoimakeskittymän nurkilla asuessa en ole ihan varauksettoman innostunut tuosta, vaikka lähimpiin ropeleihin jää villeimpienkin suunnitelmien mukaan yli 10 kilometriä omalta portaalta. En nyt toki missään nimessä ole tuulivoimaa itseään vastaan, mutta ei niitä nyt aivan portaanpieleen tarvitse tuoda ja siirtolinjojen sijoittelussakin olisi hyvä miettiä että aivan jokaisen taajaman läpi ei mene 400 metriä leveä voimalinjakäytävä. Maisema noiden yhdistelmällä kun muuttuu ihan merkittävästi, tämän voi itse todeta vaikka ajelemalla 8-tietä kokkolasta pohjoiseen tai vaikka Kalajoella mökkeilemässä.
Joku päivä sitten uutisissa ollut vety/ammoniakkitehdas, jonka voimanlähteeksi suunniteltiin merialueelle pystytettävää tuulivoimalaa kuulostaa oikeinkin järkevältä. Noita puistoja voisi muutenkin sijoittaa enemmän merialueille ihan tuotannollisistakin syistä, mutta jostain syystä ainakaan itse en ole kuullut kovinkaan monesta projektista jota sinne oltaisiin suuntaamassa.
Maailmalla on lisäksi uutisia siitä, että tuulipuistoja on määrätty purettavaksi, tuotot jäävät kauas siitä mitä potentiaalista kapasiteettia on ja isojakin puistoja on konkurssin alla kun tuulivoimaa on niin paljon että silloin kun kelin puolesta voisi investoinnille saada vastinetta niin pörssihinnat painuvat lähes nollaan. Lisäksi soveltuvan säätövoiman rajoitteet aiheuttavat koko sähköverkolle omat ongelmansa. Tekniikkaa näiden ongelmien ratkaisemiseen toki kehitetään koko ajan ja mm. hiekka-akut lämmön varastointiin ovat varsin mielenkiintoisia (joskin vielä varsin kalliita ainakin omakotiympäristöön).
Aika näyttää mihin noiden ropelien kanssa lopulta mennään mutta vaikka tuulikapasiteettia rakennettaisiin miten paljon tahansa niin silti näkisin mielelläni vaikkapa Hanhikiven ydinvoimahankkeen uudelleenkäynnistämisen esim. japanilaisten kanssa yhteistyössä.
Saisivat laittaa jonkin automatiikan joka laittaa kaikki sähköä kuluttavat jutut minimiin jos se mylly ei tuota sähköä. Niissä voisi sitten olla joku kykyin jonka laittaa päälle jos on joku tarve että se toimii täysillä. Haluaisin uskoa että ne olisi jo optimoitu niin että kuluttavat aina vain sen mitä on aivan pakko, mutta en oikein jaksa enää uskoa että yhtään missään on osattu tai jaksettu semmoisia miettiä jos ei ole ollut aivan pakko.
Tää ei oo vastustuspostaus tai mitää, kunhan laitan lisää numeroita aiheen parista tiskiin.
Tätä päivää on kulunut 13.5 tuntia, ja sähköä kulutettu 0.12TWh. Tämä on ollut hyvin lauha päivä. 8.4GWh ois kestänyt tämmöisenä päivänä reilun tunnin. Suurimmat toiminnassa olevat akkusysteemit verkkoon ovat 3GWh suuruusluokkaa. (Toki muunlaisia energiasäilöjä on isompiakin, varsinkin jos laskee vesivoimaloiden patoaltaat mukaan.)
Koko tuotannon korvaaminen tallennetulla sähköllä vaatis varmaan jonkun tosi ison vesialtaan, johon vesi on pumpattu. Mut jonkin tuotantotavan tai sen osan, kuten mun laskelman 10% tuulivoiman asennetusta kapasiteetista, onnistuu vähemmälläkin. Joskin toi ei ole pieni sekään, Wikipediaterkkudella siinä olis 2 x suurempi sähköntallennuskapasiteetti kuin suurimmassa jo olemassa olevassa. Syy miksi akkuvaraston “tuotannon” ei tarvitse olla koko tuotantoon verrattuna suuri, on et sähkön hintaan vaikuttaa jo pieni lisätuotanto tai ennakkoon arvioitu normaalia vähän pienempi kulutus, kun ollaan korkeissa hinnoissa.
nehän teki/on tekemässä jotain painovoima akkua johonkin vanhaan kaivokseen, tiedä sitten miten se projekti on edennyt, kauppalehden sivuilla joku uutinen siihen liittyen
Kuinka pitkään akkuja voidaan käyttää ennen kuin ne on vaihdettava uusiin?
Riippuu valtavan paljon akun kemiasta, käytettävästä tehosta, koko järjestelmän kuormanhallinnasta, siitä käytetäänkö akuista 0-100% joka syklillä vai ajetaanko niitä esim 40-90% varaustasolla ja vaikka sun mistä muusta, joten käytännössä mahdoton sanoa mitä tuommoinen teollisen mittakaavan akusto oikeasti kestää.
Verrokit esim auton akkuihin, joissa niissäkin on hajontaa karkeasti 3-10 vuoden haarukassa, ei ole juurikaan vertailukelpoisia kun mennään gigawattiluokkaan.
